Vuodenvaihdetta

Voinen sanoa, että elämässä on vähän liikaa kaikkea muutakin kuin blogi. Ajoittain sen olemassaolon kuitenkin muistaa ja oikeasti tekee mieli kirjoittaa edes jotakin kulttuurisia kokemuksiaan ylös sekä mahdollisesti muiden luettavaksi.

Merillä oli todella rankka syyslukukausi opiskelujensa kanssa, joten sen takia olette joutuneet rämpimään läpi vain mun harvoja merkintöjäni. Tämäkin rykäisy tulee olemaan vain jonkinlainen tiivistelmä kaikenlaisesta, mutta ehkä tämä potkaisisi mukavasti käyntiin vuoden 2014 bloggausmahdollisuudet ja auttaisi toteuttamaan tekstejä hiukkasen ahkerammin.

En oikeasti muista kovin pitkälle taaksepäin mitään taiteellisia kokemuksiani. Uudenvuoden ilotulitus oli aikalailla visuaalinen pommitus. Hotkaisin taas yhden J.R. Wardin Mustan tikarin veljeskunta -sarjan osan hetkisessä, mutta petyin A.S. Byattin novellikokoelmaan. Kolme päivää ennen jouluaattoa kävimme katsomassa Hobitti - Smaugin autioittama maa -leffan ja koin jonkinlaisia miniorgasmeja niistä skenaarioista. Eilen tsekattiin Netflixistä The Butterfly Effect, jonka jälkeen oli ihan pakko katsoa Villejä Nettivideoita ja Sinkkuelämää-jaksoja, jotteivät aivot olisi jääneet sellaiselle ahdistuneelle, epätodelliselle elokuvaan juoneen imeytyneelle tasolle. Askartelin itse joulukortit. Fiilistelin kauniita joulupapereita ja mun ja Merin kodin ensimmäistä jouluvaloa. Sain lahjaksi vaikka mitä upeaa.





Ylläoleva kuva ilmentää tämänhetkiset kirjalliset projektini.
Siinä on se J.R. Wardin Rakastaja - Vihdoinkin, jonka ahmaisin. Jos sinulla on jokin ihme asennevamma, saatat saada traumoja sen homoeroottisista kohtauksista, mutta toisaalta, tipahdat sarjan muiden juonikäänteiden kärryiltä, ellet lue muuta siinä olevaa, hohhoh.
Chevy Stevensin Kadonnut ja Pauliina Rauhalan Taivaslaulu tulivat myös joulupukin paketeista, odottelen innolla niiden lukemista. Ensin mainittu on kauhuvibainen trilleri ja toinen jotain aivan muuta - kuvaus lestadiolaisperheen sisäpuolesta.
Charles Bukowskin ja Tuomas Anhavan kokoelmat ovat olleet minulla kesken iät ja ajat ja kirjasto vaatisi niitä taas takaisin, joten yritän käydä ne läpi mahdollisimman pian. Molemmissa on sen verran inspiroivaa ainesta, että luultavasti kirjoitan niitä ylös yhteen inspiraatiokirjaseeni. (Ette muuten arvaa tyhjien muistikirjojeni määrää tällä hetkellä... Minkäs sille mahdan, että tykkään keräillä niitä.)
Anne Ricen Violin ja David Eaglemanin Tarinoita Tuonpuoleisista ovat myös kirjastosta. Saa nähdä, sujahtavatko aivot taas ihan ongelmitta englannin kielellä lukemiseen. Joskus sukkuloiminen suomesta englantiin tuntuu lievästi hajottavalta.
Hormonitasapaino taas on ensimmäinen (ja lompakon toivomuksesta toivottavasti viimeinenkin) aleostokseni kirjakaupasta. Olen ollut jo iät ja ajat aika ruokavaliovammainen, mutta tämä kirja tuntui osuvan suoraan asian ytimeen omien ongelmieni suhteen. Toivottavasti se opettaa minulle jotakin uutta!

Lisäksi olen työstänyt melkolailla aktiivisesti inspiraatioblogiani tumblrissa, larpannut, kirjoitellut fanfictionia ja värkkäillyt leikekirjojani (kyllä, niitä on useampia eri aiheille).
Miksi siis tunnen, kuin olisin ollut laiska luomaan? Pitää antaa enemmän arvostusta pienillekin ja hyvin erilaisille luoville harrasteille.
Erittäin inspiroivaa ja jokapäiväisen taiteen täyteistä alkuvuotta kaikille!